Isä,
ukki ja mumma, syystalvella 1930
En ole vielä onnistunut löytämään valokuvaa Kalle
Mikkosesta
Mikkonen on minua lähinnä, olenhan itse syntynyt sen nimisenä. Aikoinani olisin voinut jäädä Mikkoseksi, jos olisin sanonut tahdon yhdeksän päivää myöhemmin, kun uudistettu sukunimilaki astui voimaan seuraavan vuoden puolella. En pitänyt sitä silloin tärkeänä, ja hyvän puolison saatuani, en ole myöhemminkään nähnyt tarvetta vaihtaa takaisin. Riittää kun itse tiedän, että olen sydämeltäni edelleen Mikkonen sekä kaenuulaenen, vaikka elämä onkin heittänyt maailmalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti