Kaekuja Wanahasta Kaenuusta

Hurahdin kevättalvella 2019 sukututkimukseen, mutta en suinkaan aio, enkä edes saa ilman asianomaisten lupaa, julkaista blogissani kaikkea tietooni tullutta. Saatte kuitenkin ajan myötä lukea joitakin valittuja asioita Kainuussa, lähinnä Paltamossa, eläneestä suvustani.

   Kainuusta on usein lähdetty, mutta monesti myös tultu takaisin. Vanhempani ja esivanhempani ovat käyneet töissä kaukanakin, isäni muun muassa Libyassa ja isoukkini Ameriikassa asti, mutta silti minäkin olen syntynyt Paltamon kirkonkylässä, vielä keskeneräisen kotitalon kamarissa. Vaikka olen itsekin muuttanut opiskelun ja sittemin työn perässä Paltamosta jo 70-luvulta, tunnen edelleen olevani kaenuulaenen. Koko tämän muualla asumiseni ajan minulla on ollut jokin side synnyinseutuun; läheinen sukulainen, osuus talosta tai tilasta taikka ainakin jonkinlainen mökintapainen.

   Molemmat vanhempani ovat syntyneet 1930-luvun alussa, peräkkäisinä vuosina, Paltamon Melalahdessa. Synnyinkodit sijaitsevat vajaan kymmenen kilometrin etäisyydellä toisistaan, samoin lapsuuskodit, sillä molemmat siirtyivät alle kouluikäisenä kilometrin pari lännen suuntaan. Lapsuudessaan he eivät vielä tunteneet toisiaan, sillä äiti kävi koulunsa Melalahdessa ja isä Kivesjärven kylän puolella, nykyisen Hakasuon maisemissa. Tiettävästi he tapasivat ensimmäisen kerran noin viidentoista vanhoina, kun isä tuli äidin kotiin aseen kanssa. Ei hänellä ollut mitkään pahaa mielessään, vaan isäni oli hankkinut uuden metsästysaseen ja tuli myymään vanhaa äidin isoveljelle.

Vierailut isäni kotiseudulla sekä mökkeily ovat tehneet Kivesjärven kaakkoisosan minulle jonkin verran tutuksi, vaikka aikaa noista ajoista onkin jo vuosikymmeniä. Lapsuuteni muistot liittyvät lähinnä Hakasuon, Varisjoen, -lahden ja -kylän seuduille. Melalahti jäi minulle vieraammaksi, koska ukkini kuoltua 60-luvulla tila myytiin ja sukulaiset muuttivat pois kylästä, mukaan lukien mummuni, jota varten kotini vinttikamarit rakennettiin asuttavaksi.

   Tähänastisen tutkimukseni pohjalta sukujuureni ovat syvällä Paltamon emäpitäjässä, joka on alueeltaan suunnilleen sama kuin koko nykyinen Kainuu. Noin 1530 Kainuuseen muuttaneen esi-isäni Tapani Leinosen asuinpaikka, Leinola sijaitsi Kivesjärven Kaitakankaan niemessä. Viimeisimmät viitteet kertovat, että Leinoset ovat luultavasti lähteneet Savosta, Juvalta silloin kun erämaata alettiin asuttaa kuningas Kustaa Vaasan toimesta. Mikkos-juureni lienevät Muhoksen Laitasaaresta, josta ensimmäiset Mikkoset saapuivat 1600-luvun alkupuoliskolla Paltamon Kiehimänsuun kylää, josta esi-isäni siirtyivät Uuralle, mutta tämän varmistaminen on vielä kesken.

Koskapa tutkimuskokonaisuudesta tuli hyvin laaja, vielä koko ajan kasvaen, jaan sen useampaan osaan, jotka julkaisen eri aikoina ja joita myös täydennän, jos jotain minulle entuudestaan tuntematonta tulee esiin. Ensimmäisessä osassa on hieman tietoa Kivesjärven kylästä ennen ja nyt, sekä Kiveksen Ruukista.

Alkuun

En missään tapauksessa yritä ottaa itselleni kunniaa uusista julkaisusta, vaan esitän kiitokseni kaikille niille lukuisille henkilöille, joiden tietoja olen poiminut muistitiedoista, sukututkimuksista, internetsivuilta, lehtijutuista, kirjoista sekä erinäisistä tutkimuksista, joita on tehty muun muassa artikkeleita, lopputöitä, graduja ja väitöksiä varten. Pyydän nöyrimmin anteeksi, jos kaikkia nimiä ole mainittu, koska netissä tieto pirstaloituu, kun jokaisella sivuston ylläpitäjällä on omat lähdeluettelonsa. Joka tapauksessa tämän osuuden lopussa on listaus lukuisista ihmisistä, joille osoitan kiitokseni, ja joiden eri muodoissa antamaa tietoa olen käyttänyt hyväkseni.

Kaikki jutuissani olevat kuvat, joissa ei ole lähdetietoa ja linkkiä, ovat omasta tai tuttavien ottamia valokuvia, tai ne on ladattu sivustolta, jossa on vapaasti käytettäviä, ilmaisia kuvia:
https://pixabay.com/fi/

Lähdeluettelo:

Minulle aiemmin tuntemattomat, lukuisat ihanat sukulaiseni ja heidän perheensä, sekä useat ystäväni ja tuttavani, ja vielä lisäksi muun muassa:

Bertta Hietamäki, Matti Lackman, Jaakko Huotarinen, Jouko Kalervo Laukkanen, Tapio Karppinen, Markku Leinonen, Jouni Kauhanen, Erkki Härö, Anja Mulari-Ikonen, Kirsi Nevala, Raili Kauppila, Anneli Suihko Olavi Leinonen, Sari Leinonen, Antti Huotelin, Jorma Leinonen, Oiva Leinonen, Simo Lämsä, Hannele Karppinen, Eino Kiviranta, Hilja Korhonen, Marja Moilanen, Veijo Mustonen, Kalevi Puukko, Lauri Rajander, Gej Reuter, Pekka Kautovaara, Heino Väisänen, Veikko Seppänen, Erkki A. S. Manninen, H.V.Claudelin, Felix Ahonen, Mäsä-Masa, Jussi Haapavaara/Antti Karppinen Kainuun Joulussa 1959, Tuija Mikkonen/Tekniikan Waiheita 4/2007, Kainuun Nuotta ry, Yle-Kainuu, jutussa mainittujen pitäjien kirkon- ja henkikirjat, Suomen Kirjallisuuden Seura, Leino Leinon teokset, Hakasuo-Länsiranta-Varisniemi kyläkirja, Melalahden ihmisistä ja taloista, Laine Eevert: Suomen vuoritoimi 1809-1884 III.

Olen lainannut (mutta en ole kopioinut) tietoja, tekstejä, kuvia ja karttoja muun muassa seuraavista internetosoitteista:

https://jaanasklukkari.com/
https://www.mularit.fi/
https://mustarinda.fi/magazine/jaelleenrakennus
http://www.reijoheikkinen.fi/
https://www.geni.com
https://www.digi.narc.fi
https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi
https://heritage.statueofliberty.org/
https://www.sukuhistoria.fi
https://www.salomailta.fi/wordpress/syksyinen-varisjoki/
http://www.kalevak.fi/paltamoseura/ekomuseokartat/hakasuo_mobiili.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Myllyrannan_ruukki
http://www.kirjastovirma.fi/oilinginvarrelta/myllyrannan_ruukki
https://www.salomailta.fi/wordpress/varisjoen-vaiheita/
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000005544
https://www.finna.fi
https://www.kansallisgalleria.fi/
https://fi.wikipedia.org
www.vanhakartta.fi
www.vanhatkartat.fi
https://digi.kansalliskirjasto.fi
https://www.museovirasto.fi/
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/97002/GRADU-1430312953.pdf?sequence=1
https://arcticgiant.fi/
https://yle.fi/
https://xn--kiehim-gua.fi/beta/
https://www.finlit.fi/fi
https://pixabay.com/fi/
http://www.kainuunnuotta.net/fi/hakasuon-seudun-kylayhdistys/hakasuon-mylly/
https://www.utajarvi.fi/download.php?id=102&type=101
https://www.nykysuomi.com/2017/06/02/rautateknologia-tuli-suomeen-karjalasta/

Facebook ryhmät: 

Vintage Kajaani

Kainuulaiset suvut

Juuret Pohjois-Pohjanmaalla

Yhteiset sukujuuret

Suomen kirkkoja ja hautausmaita

Paltamon Ekomuseo

Alkuun