Keskikesän aika lähestyy, sitä ei suinkaan ole vielä ohitettu, vaikka yötöntä yötä vietettiin juhannuksena. Moni väittää, että kesä loppuu mittumaarin eli midsummerin aikaan, mutta oikeastihan se vasta alkaa silloin.
Entiwanahaan
keskikesää juhlittiin 13. heinäkuuta eli silloin kun kesälomani koittaa. Vaikka
täälläkin on suvi suloinen, ei Oulussa ole ollut tänä kesänä vielä yhtään
hellepäivää. Ei sillä, että niitä kaipaisin, sukututkijalle viileät sadepäivät
ovat tervetulleita, aika kuluu tietokoneen ja kirjojen äärellä, juuri hain 7
kappaletta Oulun historiaa käsitteleviä kirjastosta. Kerään aineistoa seuraavan
Mikkosen sisaren, Kaisa Leenan tarinaan. Ennen kuin alan työstää kertomusta
Kaisasta, yritän saada äidin isän äidin eli Pyykkösten sukututkimuksen julkaisukuosiin.
Keväällä
sain Mikkos Matin tarinan valmiiksi, ja se on nyt kiertänyt luettavana muutamalla
hänet tunteneella. Kertomuksen työstämiseen sain suunnattoman paljon Matin
tyttärentyttäreltä Saara Uromolta ja naapurilta Taisto Kostamolta sekä muilta
sukulaisilta. Suuri kiitos kaikille heille!
Matin tarina on
luettavissa tämän blogin kohdassa:
3-2-4 Matti Kallenpoika Mikkonen
Harkitsen
jälleen vakavasti tästä blogista luopumista, sillä en saa teksteistä sellaisia
kuin haluaisin. Varsinkin kuvien lisääminen on hankalaa, niitä ei saa millään keinolla
näkyviin oikeanlaisena. Jos vain löydän toisen alusta julkaista tarinoita oikean
näköisinä, jää tämä blogi historiaan.
