On jälleen se aika vuodesta, kun vuorokaudessa
on vain kaksi pimeää vastakkain. Ylihuomenna minulla ja miehelläni on juhlan
aihetta, 40-vuotis hääpäivä. Sitä piti juhlia Gran Canarialla, mutta kohtalo
puuttui peliin, emmekä päässeet reissuun sairauksien vuoksi. Matkan peruminen kirpaisi,
mutta enää ei harmita niin paljon, kun lehdissä kerrottiin, että saarella satoi
aika rutkasti lunta 😁
Nyt voimme kehua, että kävimme kuitenkin ulkomailla ottamassa aurinkoa, tuo
outo valoilmiö näyttäytyi tänään Haaparannassa. Tosin aurinko jaksoi nousta vain
hivenen horisontin yläpuolelle, ja merisumu piilotti oranssin pallon jo ennen
Kemiä, joten paluumatka menikin pilvisessä säässä. Vastaantulevaa liikennettä
oli aivan jatkuvana jonoa, mutta onneksi matkan varrella on paljon
ohituskaistoja, eikä ”läheltä piti” ohituksia juurikaan enää ilmene. Kotiinkin
ehdittiin ennen pimeän laskeutumista, vaikka montaa valoisaa tuntia ei päivää
mahtunut.
Sairasteluista huolimatta onnistuin tänäkin vuonna kirjoittamaan joulutarinan, kun olin kerrankin etuajassa, ja sain kertomuksen lähes valmiiksi jo syyskuussa. Voit lukea sen ”Joulutarina 2025” otsikon alta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti